Lähtökohtia
Tieto ja informaatio
Merkitykset ja kultuuri
Viestinnän fyysinen perusta ja viestintäteknologia
Viestinnän historiaa
Viestinnän tutkimuksen oppihistoriaa
Viestinnän tutkimusalueita
 
Tekijät
Etusivulle

 Tulosta osio 4
 

4 Viestinnän fyysinen perusta ja viestintäteknologia

Tiivistelmä
Media viestinnän välineenä ja välittäjänä
Mediumit aistien jatkeina
- Korvan ja suun jatkeet
- Silmän jatkeet
- Jalkojen jatkeet
- Viestit sähkövirran kyydissä
Erilaisia tapoja hahmottaa teknologian kehitystä
- Revolutionismi ja evolutionismi
- Historian jaksottelusta
- Edistyskertomus vai rappiotarina?
- Utopiat ja dystopiat

Määrääkö teknologia yhteiskunnan kehitystä?
- Esimerkkejä teknologisesta determinismistä
- Viestimien teknologinen vinouma (bias)
Tehtäviä
Kirjallisuutta

--------------------------------------------------------------------------------

Tiivistelmä

Tässä osiossa perehdytään viestinnän fyysisiin, materiaalisiin ehtoihin sekä viestinnän teknologiseen perustaan. Kuten ensimmäisen luennon virta -esimerkistä muistetaan, tarvitaan viestinnälle jokin väliaine tai välittäjä. Tässä esimerkissä viestintäteknologia on taitoa käsitellä virtaa ja tukkeja niin, että niillä voi välittää viestejä. Virta tukkeineen muodostaa jonkinlaisen median, viestinnän välineen. Media asettaa myös omat rajansa viestinnälle: virtaa esimerkiksi ei voi käyttää kahdensuuntaiseen viestintään.

Media viestinnän välineenä ja välittäjänä -osiossa selvitellään mitä käsite media oikein tarkoittaa. Mediumi ja sen monikkomuoto media viittaavat johonkin välittävään tekijään. Välityksen ei tarvitse olla neutraalia ja passiivista, vaan välittäjä voi toimia hyvinkin aktiivisena suodattimena ja esitysten muokkaajana. Medialla on sekä yhteiskunnallisen käytännön puolensa että materiaalinen puolensa.

Mediumit aistien jatkeina -osiossa lähdetään siitä ajatuksesta, että alkuperäisin viestinnän välineemme on oma kehomme. Kielellä, käsillä, kasvojenilmeillä tuotetaan viestejä. Silmillä ja korvilla vastaanotetaan viestejä. Jaloilla viestinviejä ylittää välimatkat. Viestinnän välineitä ja teknologioita voidaan ajatella kehomme jatkeiksi. Televisio ikäänkuin ulottaa silmämme maapallon toiselle puolelle tai saa vihaisen ilmeemme näkymään kaikkialla maailmassa.

Osiossa Erilaisia tapoja hahmottaa teknologian kehitystä tuodaan esiin, että historia voidaan nähdä kovin eri tavoin. Historiassa voidaan nähdä teknisten keksintöjen aikaansaamia mullistuksia tai sitten historia voidaan käsitää paremminkin jatkumoksi. Historia voidaan pilkkoa jaksoihin monilla tavoin. Historia voidaan nähdä edistymisenä aina vain kohti parempaa tai sitten rappiona, taantumisena. Teknisen kehityksen pohjalta voidaan maalata auvoisen ihanteellisia tulevaisuudenkuvia tai sitten synkkiä kauhukuvia.

Osiossa Määrääkö teknologia yhteiskunnan kehitystä? paneudutaan hyvin yleiseen ajattelutapaan, jonka mukaan teknologia yksin määrää millaiseksi maailma ja yhteiskunnat muuttuvat. Tätä sanotaan teknologiseksi determinismiksi. Näkemystä kritisoidaan monin tavoin ja tullaan siihen, että teknologia on yksi kehitykseen vaikuttava tekijä muiden mukana. Teknologia ja yhteiskunnalliset käytännöt ovat jatkuvassa kahdensuuntaisessa vuorovaikutuksessa ja historia muotoutuu tässä. Esitetään kuitenkin, että kullakin teknologialla on omanlaisensa vinouma (bias), taipumus suosia ja korostaa jotakin.

alkuun

Sivulla käyntejä 1.9.2005 lähtien: