7 Viestinnän tutkimuksen alueita

Tämä osio koostuu lyhyestä kirjallisesta osuudesta ja opiskelijan omatoimisesta tutustumisesta linkkien välityksellä viestinnän tutkimukseen maailmalla ja Suomessa.

Eräs tapa jakaa viestinnän aluetta on kolmijako: puheviestintä, yhteisöviestintä ja joukkoviestintä. Näistä puheviestintä (jota on sanottu myös keskinäisviestinnäksi) operoi yksilöiden tasolla, yhteisöviestintä organisaatioiden tasolla ja joukkoviestintä koko yhteiskunnan sekä kulttuurin tasolla. Kutakin näistä viestinnän alueista vastaa oma viestinnän tutkimuksen lohkonsa. Tämä on vain eräs mahdollinen viestinnän alueen jako, jota kaikki eivät tunnista omakseen. Tässä se kuitenkin toimii viestinnän alaa jäsentävänä.

Varsin yleisesti käytetty viestinnän jaottelu on myös seuraava: intrapersonaalinen viestintä, interpersonaalinen viestintä, ryhmäviestintä, organisaatioviestintä, joukkoviestintä, kulttuurien välinen viestintä. Tässä jaottelussa lähdetään yksilön sisäisestä viestinnästä (ajattelu on eräänlaista äänetöntä puhetta) ja edetään yhä laajempiin sosiaalisiin muodostumiin. Jaottelu on sikäli kyseenalainen, että kaikessa viestinnässä on monia tasoja mukana.

Puheviestintä
Yhteisöviestintä
Joukkoviestintä
Viestintätieteet Suomessa
Tehtäviä

--------------------------------------------------------------------------------

Puheviestintä

Puheviestinnän tieteenalan tehtävänä on analysoida ja ymmärtää viestintäkäyttäytymistä, ihmisten välisiä viestintäyhteyksiä ja viestintäsuhteita sekä rakentaa ja kehittää vuorovaikutuksen teoriaperustaa. Oppiaineen ydin on ihmisten välisessä kanssakäymisessä, toteutuipa se yksityisissä tai julkisissa konteksteissa, kasvotusten tai erilaisten viestintävälineiden avulla. Suomessa tätä viestinnän alaa tutkitaan ja opetetaan yleensä nimikkeen puheviestintä alla; alan englanninkielisiä nimityksiä ovat mm. speech communication ja human communication.

Oppiaineen tavoitteena on tuottaa ja soveltaa tietoa ihmisten vuorovaikutuksesta, viestintäprosesseista sekä puhe- ja viestintäkäyttäytymisestä. Puheviestinnän opinnoissa harjaannutaan havainnoimaan viestintätilanteita ja analysoimaan esimerkiksi esiintymistä, kahdenkeskisiä keskusteluja, pienryhmän toimintaa, neuvottelun tuloksellisuutta, työpaikan viestintäsuhteita ja kulttuurien välisiä kohtaamisia. Vuorovaikutusta tarkastellaan monenlaisissa yhteyksissä: ystävyys-, pari- ja perhesuhteissa, työorganisaatioissa, opetuksessa, hoito- ja ihmistyössä, politiikan kontekstissa ja mediassa. Lisäksi perehdytään vaikuttamiseen ja argumentointiin, viestintäteknologian ja vuorovaikutuksen välisiin yhteyksiin, viestinnän yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä viestinnän eettisiin kysymyksiin.

Vaikka oppialan nimenä onkin puheviestintä, alassa ei ole kyse vain kasvokkaisesta sanallisesta viestinnästä, vaan yhtä hyvin se koskee myös sanatonta viestintää eleillä, ilmeillä, kehonasennoilla, äänensävyillä jne. Välittömän puheen ohella ala koskee myös kirjoittamista, tietokonevälitteistä viestintää, mediavälitteistä viestintää. Puheviestinnän tutkimuksen ja opetuksen voi katsoa alkaneen jo antiikin Kreikan retoriikasta. Myös kulttuurien välinen viestintä (intercultural communication) on luontevasti keskinäisviestinnän alaa, mutta yhtä hyvin se kuuluu yhteisöviestinnän ja joukkoviestinnänkin piiriin.

Puheviestinnässä koulutetaan laaja-alaisia viestinnän ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita mm. koulutuksen, yrityselämän, viestintäteknologian, median, hallinnon, politiikan ja kulttuurin aloille. Yhteistyön ja vaikuttamisen kyvyt ovat resurssi, jota tarvitaan menestykselliseen toimintaan kaikkialla yhteiskunnassa. Puheviestinnän koulutuksen saaneet sijoittuvat esimerkiksi kouluttajan, konsultin, tiedottajan, toimittajan ja viestinnän esimiestehtäviin ja voivat työskennellä myös esimerkiksi henkilöstön kehittämistehtävissä, suunnittelijoina uusmediayrityksissä sekä vuorovaikutuksen asiantuntijoina ihmissuhdetyössä.

Lisätietoja verkossa: Esim. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen kaksi oppimateriaalia puheviestinnän alueilta:

1) Ryhmäviestintä: http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviestinta/
2) Haasteena haastattelu: http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/haastattelu/

Vieraile maailmalla keskinäisviestinnän opinahjoissa

· University of Iowa, Department of Communication Studies: http://www.uiowa.edu/~commstud/index.html
· The Department of Speech Communication at the University of Illinois: http://www.spcomm.uiuc.edu/
· School of Communication, University of Ulster: http://www.socsci.ulst.ac.uk./comms/
· Institut for Kommunikation, Aalborg University: http://www.hum.auc.dk/index.uk.html

Tutustu alan järjestöihin

· World Communication Association (WCA, ei vain puheviestintää): http://facstaff.uww.edu/wca/Home.htm
· National Communication Association (NCA, ei vain puheviestintää): http://www.natcom.org/
nca/Template2.asp
· International Speech Communication Association (ISCA): http://www.isca-speech.org/index.html
· Prologos, Suomen puheviestinnän tieteellinen yhdistys: http://www.cc.jyu.fi/prologos/

Tutustu alan tieteellisiin aikakausilehtiin

· Human Communication Research: http://hcr.oupjournals.org/
· American Communication Journal: http://acjournal.org/

Yhteisöviestintä

Yhteisöviestintä on työyhteisöjen (yritykset, julkishallinnon organisaatiot, järjestöt) johtamiseen liittyvää ja niiden jäsenten välistä työhön liittyvää keskinäistä kanssakäymistä ja informaation vaihdantaa sekä yhteisön ja sen toimintaympäristön välistä vuorovaikutusta erityisesti tiedottamisen ja suhdetoiminnan näkökulmasta. Yhteisöviestintä tutkii yhteisöjen tiedottamista ja julkisuustyötä sekä viestintää työyhteisöissä ja yhteiskunnan eri organisaatioiden toiminnassa. Opinnoissa perehdytään viestintään organisaatioiden johtamisessa, organisaatioiden sisäiseen yhteydenpitoon, asiakas-, ympäristö- ja yhteiskuntasuhteiden hoitoon (PR-toimintaan) ja viestintäteknologiaan yhteisöviestinnän välineenä ja toimintaympäristönä.

Suomalainen termi "yhteisöviestintä" kattaa siis sekä työyhteisön (organisaation) sisäisen viestinnän (organizational communication, personnel communication) että ulkoisen viestinnän (suhdetoiminta, public relations). Työyhteisöjen ja muiden organisaatioiden viestintää tutkivalle ja opettavalle yhteisöviestinnälle on erityisesti yhdysvaltalaisissa korkeakouluissa lukuisia eri vastineita. Tärkeimpiä ovat business communication, corporate communication, management communication, organizational communication sekä public relations.

Yhteisöviestinnän lähtökohtana on työyhteisö tai organisaatio. Termi "organisaatio" tulee kreikan sanasta "organon", työkalu tai instrumentti. Organisaatio on siis ikään kuin ihmisistä muodostettu väline, ihmisten järjestynyt yhteenliittymä joidenkin tehtävien suorittamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Organisaatioita on monenlaisia. Yksi mahdollisuus jaotella organisaatioita on erottaa taloudellista tulosta ("voittoa") tavoittelevat ja yleishyödylliset (non-profit) organisaatiot toisistaan. Organisaatiot voivat olla liikeyrityksiä, säätiöitä, julkisia laitoksia jne. Ne voivat olla paikallisia tai kansainvälisiä, pieniä tai valtavan suuria. Organisaatioviestintä on lähtökohdiltaan myöskin "organon" -luonteista: sen tehtävänä on palvella organisaation tavoitteiden saavuttamista.

Yhteisöviestintä koskee sekä organisaation sisäistä vuorovaikutusta että organisaation vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Vuorovaikutus on kahdensuuntaista, se on viestien lähettämistä, mutta myös toisten kuuntelemista. Yhteisöviestinnän tutkimuksen ja opetuksen kohteena on yhteisön sisäinen ja ulkoinen viestintä, organisaatiota kohtaan tunnetun sisäisen ja ulkoisen luottamuksen seuranta ja luottamuksen parantamisen keinot, ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen, julkisuuskuvat, kriisiviestintä, kampanjointi ja viestintäteknologian soveltaminen organisaation tarpeisiin.

Yhteisöviestinnän opinnoissa perehdytään viestintään organisaatioiden johtamisessa, organisaatioiden sisäiseen yhteydenpitoon, ulkoiseen tiedotustoimintaan, asiakas-, ympäristö- ja yhteiskuntasuhteiden hoitoon (PR-toimintaan). Oppiaine valmentaa tiedottajan työhön sekä toimintaan viestinnän johtamis- ja esimiestehtävissä, viestinnän yrittäjänä ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä viestinnän tutkimuksen ja viestintäkoulutuksen alalla.

Lisätietoja verkossa:

Yhteisöviestinnän perusteet -oppimateriaali, Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos: http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviestinta/
Yhteisöviestinnän Areena, Helsingin yliopisto, viestinnän laitos: http://www.valt.helsinki.fi/comm/areena/index.htm

Vieraile maailmalla yhteisöviestinnän opinahjoissa

· Öffentlichkeitsarbeit / Public Relations, Institut für Kommunikations- und Medienwissenschaft der Universität Leipzig: http://www.uni-leipzig.de/~prkmw/
· Department of Communication, University of Maryland: http://www.comm.umd.edu/

Tutustu alan järjestöihin

· International Association of Business Communicators (IABC): http://www.iabc.com/
· American Communication Association (ACA): http://www.americancomm.org/
· European Public Relations Education & Research Association (EUPRERA): http://www.euprera.org/
· Deutschen Public Relations Gesellschaft (DPRG): http://www.dprg.de/

Tutustu alan tieteellisiin aikakausilehtiin:

· American Communication Journal: http://www.acjournal.org/
· Business Communication Quarterly: http://www.businesscommunication.org/publications/pub.html

Joukkoviestintä

Joukkoviestintä on julkista viestintää, joka leviää tiedotusvälineiden kautta periaatteessa koko yhteiskuntaan kaikkien saataville. Joukkoviestinnän tutkimus alkoi historiallisesti kiinnostuksena siihen kuinka mediat vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen, ja siihen kuinka ne vaikuttavat ihmisjoukkoihin ja yhteiskuntaan. Joukkoviestinnän tutkimus oli aluksi kohdistunut sanomalehtiin (esim. Zeitungswissenschaft, Zeitungskunde, sanomalehtioppi), mutta sähköisten medioiden yleistymisen jälkeen on alettu puhua joukkoviestinnän tutkimuksesta (mass communication research, Publizistik). Maailmalla ja Suomessakin on myös media -sanaan pohjautuvia oppiaineita, joita on muodostettu esim. elokuvatutkimuksen tehtäväkenttää laajentamalla (Media studies, mediatutkimus, mediatiede jne.). Oppiaineita on nimetty myös journalismin mukaan, siis toimituksellisten työprosessien, käytäntöjen ja lopputuotteiden mukaan (Journalism, journalistik, journalistiikka).

Historiallisesti joukkoviestinnän tutkimus ja käytännön toimittajakoulutus ovat monissa maissa eläneet erillään, mutta sittemmin voineet yhdistyä samaksi oppiaineeksi. Ensimmäinen yliopistollinen journalistikoulutuksen ja sanomalehtien tutkimuksen laitos oli lehdistötalouden tutkija Karl Bücherin vuonna 1916 Leipzigiin perustama "Institut für Zeitungskunde", jota laajennettiin mm. televisio- ja elokuvakoulutuksella 1993 monipuoliseksi laitokseksi nimeltä "Institut für Kommunikations- und Medienwissenschaft". Yhdysvalloissa oli perinteisesti ollut käytännöllisiä journalistikouluja jo 1900-luvun alkupuolella, mutta yliopistollinen aine joukkoviestinnästä tuli Wilbur Schrammin toiminnan ansiosta vasta toisen maailmansodan jälkeen. Tukholmassa toimiva "Institutionen för journalistik, medier och kommunikation" (JMK) muodostettiin vuonna 1989 yhdistämällä journalistikorkeakoulu ja joukkoviestinnän tutkimuskeskus. Samaan tapaan yhdistyivät Tampereella toimittajatutkinto ja tiedotusoppi vuonna 1993.

Journalismilla on yhteiskunnassa mm. tiedon välittämisen, maailman jäsentämisen ja tapahtumien taustoittamisen ja yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitäjän tehtävä. Yhä enemmän journalismista on tullut myös "vallan vahtikoira", joka tuo kriittisestikin esiin epäkohtia. Näistä journalismin vaativista tehtävistä seuraa vaateita myös journalismin tutkimukselle ja toimittajakoulutukselle. Miten varmistaa, että julkistettu tieto perustuu tosiasioihin ja on olennaista? Miten ja kenen näkökulmasta maailman tapahtumia tulisi kuvailla? Tulisiko kansalaisten äänen päästä julkisuuteen vai riittääkö, että julkisen ja yksityisen vallan eliitti määrittelee todellisuuden omalta kannaltaan? Mikä on toimittajan ammattietiikka: missä määrin toimittajan tai median on tunnettava vastuuta mediaesityksistä ja niiden aiheuttamista vaikutuksista?

Joukkoviestinnän oppialalla tutkitaan joukkoviestinnän muotoja, sisältöjä ja välineitä yhteiskuntatieteiden ja kulttuuritieteiden näkökulmasta, perehdytään viestinnän ja journalismin tieteellisiin perusteisiin, teorioihin ja tutkimusmenetelmiin. Alan koulutus valmistaa yleensä lehdistön, radion, television ja uusmedian journalistisiin tehtäviin, mutta monet päätyvät myös organisaatioiden tiedottajiksi tai koulutusalalle.

Lisätietoja verkossa: http://journalismi.uta.fi/

Vieraile maailmalla joukkoviestinnän opinahjoissa:

· Institut für Kommunikations- und Medienwissenschaft,
Leipzig: http://www.uni-leipzig.de/~kmw/
· Institutionen för journalistik, medier och kommunikation, Tukholma:
http://www.jmk.su.se/
· College of Communication, Texas: http://communication.utexas.edu/

Tutustu alan järjestöihin:

· International Association for Media and Communication Research (IAMCR): http://www.humfak.auc.dk/iamcr/
· International Communication Association (ICA): http://www.icahdq.org/
· Tiedotusopillinen yhdistys: http://www.uta.fi/tiedotustutkimus/TOY/

Tutustu alan tieteellisiin aikakauslehtiin:

· Journal of Communication: http://joc.oupjournals.org/
· Communication Institute for Online Scholarship (CIOS), journaalien sisältöjä: http://www.cios.org/www/tocs/tables.htm
· Tiedotustutkimus: http://www.uta.fi/tiedotustutkimus/index.html
· Lähikuva: http://media.utu.fi/lahikuva/index.htm

Viestintätieteet Suomessa

Tässä esitellään valtakunnalliseen Viestintätieteiden yliopistoverkostoon kuuluvia viestinnän laitoksia. Mukana ovat kaikki alan pääainetason opetusta antavat oppiaineet kymmenestä eri yliopistosta ja korkeakoulusta. Viestintätieteiden verkoston yhteistyö käynnistyi virallisesti vuoden 1998 alussa opetusministeriön tuella.

Helsingin yliopisto (valtiotieteellinen tdk.)

Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloitettiin lehdistöopin opetus vuonna 1968, jolloin siellä aloitti työnsä tiedotusopin lehtori. Viestinnän syventäviä opintoja alettiin opettaa apulaisprofessorin vakanssin perustamisen myötä vuonna 1976. Viestinnän professuuri perustettiin vuonna 1978. Laitoksen viestinnän tutkimus ja opetus on laaja-alaista: yhtäältä laitoksella on vahva perinne yhteisöviestinnän tutkimuksessa, mutta toisaalta myös joukkoviestinnän ja yleisemmän mediateorian tutkijoiden ja opettajien edustus on vahva.

Viestinnän laitos: http://www.valt.helsinki.fi/comm/

Viestinnän opetusta valtiotieteellisessä tiedekunnassa antaa myös ruotsinkielinen Svenska social- och kommunalhögskolan, jonka yksi oppiaine on journalistiikka (journalistik). Journalistiikkaan kuuluu viestinnän teoriaa, mediatutkimusta, journalismin tutkimusta ja toimitustyön harjoittelua.

Svenska social- och kommunalhögskolan: http://sskh.helsinki.fi/

- journalistik

Jyväskylän yliopisto (humanistinen tdk.)

Jyväskylän yliopistossa on opetettu puheviestintää vuodesta 1982 alkaen ja journalistiikkaa vuodesta 1987 alkaen, jolloin perustettiin myös viestintätieteiden laitos. Yhteisöviestintä -oppiaine aloitti laitoksella vuonna 1996. Laitoksella tutkitaan ja opetetaan journalistiikan, puheviestinnän ja yhteisöviestinnän kysymyksiä.

Viestintätieteiden laitos: http://viesti.jyu.fi/

- journalistiikka,
- yhteisöviestintä
- puheviestintä

Lapin yliopisto (taiteiden tdk.)

Lapin yliopistoon perustettiin vuonna 1992 syntyi painotukseltaan taideteollinen taiteiden tiedekunta, jonka yhteyteen perustettiin Mediatieteen laitos v. 1990-luvulla. Laitoksen audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma jakautuu graafisen suunnittelun, digitaalisen median ja videoilmaisun suuntautumisvaihtoehtoihin. Ensisijassa mediatiede on kiinnostunut tulevaisuudesta ja tietokoneperustaisen uusmedian eri sovelluksista, joita tutkitaan laitoksen tutkimuslaboratoriossa. Mediatieteen tutkimusaiheet ulottuvat musiikkivideoista Internetiin, virtuaalitodellisuuteen ja informaation muotoiluun.

Mediatieteen yksikkö: http://www.urova.fi/home/ttk/media/index.htm
- mediatiede

Oulun yliopisto (humanistinen tdk.)

Informaatiotutkimuksen koulutusohjelma on perustettu vuonna 1988. Siitä valmistutaan tietohuollon tehtäviin (informaatikko, kirjastonhoitaja, tiedonhallinnan asiantuntija). Koulutusohjelmassa pyritään antamaan laaja valmius tietohuollon ammatteihin.

Informaatiotutkimuksen laitos: http://syy.oulu.fi/

- informaatiotutkimus

Tampereen yliopisto

Pohjoismaiden vanhin journalistikoulu oli vuonna 1925 Kansalaiskorkeakouluun Helsinkiin perustettu sanomalehtioppi, mikä oli yksi kolmesta tämän korkeakoulun tutkinnosta. Kansalaiskorkeakoulun nimeksi tuli v. 1930 Yhteiskunnallinen Korkeakoulu (YKK); se siirtyi Helsingistä Tampereelle vuonna 1960 ja siitä muodostettiin Tampereen yliopisto vuonna 1966. Oppiaineen nimenä oli aluksi saksalaisen esikuvan mukaan "sanomalehtioppi", sittemmin oppiaineen nimeksi tuli laajempi "lehdistö- ja tiedotusoppi" ja lopulta "tiedotusoppi" vuonna 1971. Tampereen yliopistossa annettiin toimittajakoulutusta sekä tiedekunnassa että opetusjaoston toimittajatutkinnossa (avoin myös ei-ylioppilaille). Vuosien 1960 ja 1990 välisenä aikana toimittajatutkinnon suoritti n. 400 opiskelijaa ja samaan aikaan tiedekunnan puolella valmistui n. 500 maisteria. Vuonna 1993 tiedekunnan ja opetusjaoston antama journalistinen opetus yhdistettiin.

Oppiaineessa tutkitaan ja opetetaan laajasti viestinnän käytäntöä ja teoriaa. Erityinen painopistealue on joukkotiedotuksessa ja journalismissa niin painoviestinnän kuin sähköisen viestinnän ja ns. uusmediankin alueella. Tiedotusoppi on suurin ja vanhin viestinnän yliopistollinen opinahjo Suomessa.

Tiedotusopin laitos (yhteiskuntatieteellinen tdk.): http://www.uta.fi/laitokset/tiedotus/
- tiedotusoppi

Informaatiotutkimuksen laitos on alallaan Suomen vanhin ja myöskin kapasiteetiltaan suurin laitos. Oppituoli ja laitos perustettiin vuonna 1971 Pohjoismaiden ensimmäisenä akateemisena kirjasto- ja informaatiotieteen yksikkönä. Sittemmin oppiaineen nimi muuttunut informaatiotutkimukseksi. Laitos keskittyy erityisesti tiedonhakuun, tiedonhankintaan ja tietohallintoon. Myös asiakirjahallinto ja arkistotoimi ovat keskeinen osa informaatiotutkimuksen opetusta.

Informaatiotutkimuksen laitos (informaatiotieteiden tdk.): http://www.info.uta.fi/
- informaatiotutkimus

Turun yliopisto (humanistinen tdk.)

Mediatutkimuksen oppiaine on perustettu yhdistämällä elokuva- ja televisiotieteen (alk. 1991) sekä viestinnän (alk. 1996) oppiaineet. Turun yliopiston taiteiden tutkimuksen laitokseen kuuluvan mediatutkimuksen opetus- ja tutkimuskohteena on mediakulttuuri, johon sisältyvät niin analogiset kuin digitaalisetkin viestimet, painettu ja audiovisuaalinen joukkoviestintä, elokuva, televisio, puheviestintä, internet, jne. Mediatutkimuksen pyrkimyksenä on kouluttaa kriittisiä, laajasti mediakulttuurin kysymyksiin perehtyneitä asiantuntijoita, jotka voivat sijoittua tutkimus- ja opetustoiminnan, alan yritysten tai valtionhallinnon palvelukseen.

Taiteiden tutkimuksen laitos
- mediatutkimus: http://www.utu.fi/hum/mediatutkimus/

Vaasan yliopisto (humanistinen tdk.)

Viestintätieteiden laitos perustettiin Vaasan yliopistoon vuonna 1992. Viestintätieteiden opintoihin kuuluvat mediatutkimus, multimediaviestintä, tekninen viestintä ja erikoiskielet. Pääaineessa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa: viestintätieteiden opinnot sekä viestintätieteiden ja tietotekniikan yhdistelmä (Giga), jossa pääaineena on viestintätieteet, mutta puolet pääaineen opinnoista on tietotekniikkaa.

Viestintätieteiden laitos: http://www.uwasa.fi/comm/suomi/index.html
- viestintätieteet

Åbo Akademi (ekonomisk-statsvetenskapliga fakulteten)

Åbo Akademissa on ollut 1970-luvun lopulta alkaen kirjastotieteen ja informatiikan ruotsinkielistä opetusta. Vuonna 1982 perustettiin alan professuuri ja samalla oppiaine, josta valmistuu maistereita.

Institutionen för informationsförvaltning: http://www.abo.fi/fak/esf/bii/
- informationsförvaltning

Helsingin kauppakorkeakoulu

Kielten ja viestinnän laitos yksi Helsingin kauppakorkeakoulun (HKKK) opetuksen ja tutkimuksen laitoksista. Laitos tarjoaa HKKK:n opiskelijoille talouselämän tarpeisiin suuntautuvan kielten ja viestinnän opiskelu- ja oppimisympäristön. Viestintäopinnoissa yhdistyvät käytännönläheisyys, laaja-alaisuus, ajankohtaisuus ja tutkimukseen pohjaava ote. Tavoitteena on kommunikaatiotaitojen parantaminen, viestintätilanteiden eritteleminen ja ymmärtäminen sekä talouselämän viestinnän tutkimuksen edistäminen.

Kielten ja viestinnän laitos: http://www.hkkk.fi/netcomm/venue/venue_index.asp?Level1=1592&lan=FIN/

- suomen kieli ja viestintä

Taideteollinen korkeakoulu

Laki taideteollisen korkeakoulun perustamisesta annettiin vuonna 1973; ennen sitä taideteollista koulutusta oli annettu koulu- ja opistotasoisesti jo 1800-luvun lopulta alkaen. Korkeakoulu on muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän, taidekasvatuksen ja taiteen kansainvälinen yliopisto.

Elokuvataiteen osasto: http://www.uiah.fi/eto/
- elokuvataide

Graafisen suunnittelun osasto: http://www.uiah.fi/gso/
- graafinen suunnittelu

Valokuvataiteen osasto: http://www.uiah.fi/vto/
- valokuvataide

Medialaboratorio: http://www.mlab.uiah.fi/
- uusi media

Tehtäviä

Vieraile jonkin ulkomaisen viestinnän oppilaitoksen verkkosivuilla ja laadi siellä annetusta opetuksesta lyhyt selostus.

Vieraile jonkin kotimaisen viestinnän oppilaitoksen verkkosivuilla ja laadi siellä annetusta opetuksesta lyhyt selostus. Millaisia luentosarjoja on meneillään? Mitä kirjallisuutta luetaan? Millaisia linkkejä alan opintoihin sivulla annetaan?