|
7 Viestinnän tutkimuksen alueita
Tämä osio koostuu lyhyestä kirjallisesta
osuudesta ja opiskelijan omatoimisesta tutustumisesta linkkien välityksellä
viestinnän tutkimukseen maailmalla ja Suomessa.
Eräs tapa jakaa viestinnän aluetta on
kolmijako: puheviestintä, yhteisöviestintä ja joukkoviestintä.
Näistä puheviestintä (jota on sanottu myös keskinäisviestinnäksi)
operoi yksilöiden tasolla, yhteisöviestintä organisaatioiden
tasolla ja joukkoviestintä koko yhteiskunnan sekä kulttuurin
tasolla. Kutakin näistä viestinnän alueista vastaa
oma viestinnän tutkimuksen lohkonsa. Tämä on vain
eräs mahdollinen viestinnän alueen jako, jota kaikki eivät
tunnista omakseen. Tässä luennossa se kuitenkin toimii
viestinnän alaa jäsentävänä.
Varsin yleisesti käytetty viestinnän jaottelu
on myös seuraava: intrapersonaalinen viestintä, interpersonaalinen
viestintä, ryhmäviestintä, organisaatioviestintä,
joukkoviestintä, kulttuurien välinen viestintä. Tässä
jaottelussa lähdetään yksilön sisäisestä
viestinnästä (ajattelu on eräänlaista äänetöntä
puhetta) ja edetään yhä laajempiin sosiaalisiin muodostumiin.
Jaottelu on sikäli kyseenalainen, että kaikessa viestinnässä
on monia tasoja mukana.
Puheviestintä
Yhteisöviestintä
Joukkoviestintä
Viestintätieteet Suomessa
Tehtäviä
--------------------------------------------------------------------------------
Viestintätieteet Suomessa
Tässä esitellään valtakunnalliseen
Viestintätieteiden yliopistoverkostoon kuuluvia viestinnän
laitoksia. Mukana ovat kaikki alan pääainetason opetusta
antavat oppiaineet kymmenestä eri yliopistosta ja korkeakoulusta.
Viestintätieteiden verkoston yhteistyö käynnistyi
virallisesti vuoden 1998 alussa opetusministeriön tuella.
Helsingin yliopisto (valtiotieteellinen tdk.)
Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä
tiedekunnassa aloitettiin lehdistöopin opetus vuonna 1968,
jolloin siellä aloitti työnsä tiedotusopin lehtori.
Viestinnän syventäviä opintoja alettiin opettaa apulaisprofessorin
vakanssin perustamisen myötä vuonna 1976. Viestinnän
professuuri perustettiin vuonna 1978. Laitoksen viestinnän
tutkimus ja opetus on laaja-alaista: yhtäältä laitoksella
on vahva perinne yhteisöviestinnän tutkimuksessa, mutta
toisaalta myös joukkoviestinnän ja yleisemmän mediateorian
tutkijoiden ja opettajien edustus on vahva.
Viestinnän laitos:
http://www.valt.helsinki.fi/comm/
Viestinnän opetusta valtiotieteellisessä tiedekunnassa
antaa myös ruotsinkielinen Svenska social- och kommunalhögskolan,
jonka yksi oppiaine on journalistiikka (journalistik). Journalistiikkaan
kuuluu viestinnän teoriaa, mediatutkimusta, journalismin tutkimusta
ja toimitustyön harjoittelua.
Svenska social- och kommunalhögskolan:
http://sockom.helsinki.fi/journ/index.html
- journalistik
Jyväskylän yliopisto (humanistinen
tdk.)
Jyväskylän yliopistossa on opetettu puheviestintää
vuodesta 1982 alkaen ja journalistiikkaa vuodesta 1987 alkaen, jolloin
perustettiin myös viestintätieteiden laitos. Yhteisöviestintä
-oppiaine aloitti laitoksella vuonna 1996. Laitoksella tutkitaan
ja opetetaan journalistiikan, puheviestinnän ja yhteisöviestinnän
kysymyksiä.
Viestintätieteiden laitos:
http://www.jyu.fi/hum/laitokset/viesti/
- journalistiikka,
- yhteisöviestintä
- puheviestintä
Lapin yliopisto (taiteiden tdk.)
Lapin yliopistoon perustettiin vuonna 1992 syntyi
painotukseltaan taideteollinen taiteiden tiedekunta, jonka yhteyteen
perustettiin Mediatieteen laitos v. 1990-luvulla. Laitoksen audiovisuaalisen
mediakulttuurin koulutusohjelma jakautuu graafisen suunnittelun,
digitaalisen median ja videoilmaisun suuntautumisvaihtoehtoihin.
Ensisijassa mediatiede on kiinnostunut tulevaisuudesta ja tietokoneperustaisen
uusmedian eri sovelluksista, joita tutkitaan laitoksen tutkimuslaboratoriossa.
Mediatieteen tutkimusaiheet ulottuvat musiikkivideoista Internetiin,
virtuaalitodellisuuteen ja informaation muotoiluun.
Mediatieteen yksikkö:http://www.ulapland.fi/home/ttk/media/index.htm
- mediatiede
Oulun yliopisto (humanistinen tdk.)
Informaatiotutkimuksen koulutusohjelma on perustettu
vuonna 1988. Siitä valmistutaan tietohuollon tehtäviin
(informaatikko, kirjastonhoitaja, tiedonhallinnan asiantuntija).
Koulutusohjelmassa pyritään antamaan laaja valmius tietohuollon
ammatteihin.
Informaatiotutkimuksen laitos:http://www.oulu.fi/hutk/info/
- informaatiotutkimus
Tampereen yliopisto
Pohjoismaiden vanhin journalistikoulu oli vuonna
1925 Kansalaiskorkeakouluun Helsinkiin perustettu sanomalehtioppi,
mikä oli yksi kolmesta tämän korkeakoulun tutkinnosta.
Kansalaiskorkeakoulun nimeksi tuli v. 1930 Yhteiskunnallinen Korkeakoulu
(YKK); se siirtyi Helsingistä Tampereelle vuonna 1960 ja siitä
muodostettiin Tampereen yliopisto vuonna 1966. Oppiaineen nimenä
oli aluksi saksalaisen esikuvan mukaan "sanomalehtioppi",
sittemmin oppiaineen nimeksi tuli laajempi "lehdistö-
ja tiedotusoppi" ja lopulta "tiedotusoppi" vuonna
1971. Tampereen yliopistossa annettiin toimittajakoulutusta sekä
tiedekunnassa että opetusjaoston toimittajatutkinnossa (avoin
myös ei-ylioppilaille). Vuosien 1960 ja 1990 välisenä
aikana toimittajatutkinnon suoritti n. 400 opiskelijaa ja samaan
aikaan tiedekunnan puolella valmistui n. 500 maisteria. Vuonna 1993
tiedekunnan ja opetusjaoston antama journalistinen opetus yhdistettiin.
Oppiaineessa tutkitaan ja opetetaan laajasti viestinnän
käytäntöä ja teoriaa. Erityinen painopistealue
on joukkotiedotuksessa ja journalismissa niin painoviestinnän
kuin sähköisen viestinnän ja ns. uusmediankin alueella.
Tiedotusoppi on suurin ja vanhin viestinnän yliopistollinen
opinahjo Suomessa.
Tiedotusopin laitos (yhteiskuntatieteellinen
tdk.): http://www.uta.fi/laitokset/tiedotus/
- tiedotusoppi
Informaatiotutkimuksen laitos on alallaan Suomen
vanhin ja myöskin kapasiteetiltaan suurin laitos. Oppituoli
ja laitos perustettiin vuonna 1971 Pohjoismaiden ensimmäisenä
akateemisena kirjasto- ja informaatiotieteen yksikkönä.
Sittemmin oppiaineen nimi muuttunut informaatiotutkimukseksi. Laitos
keskittyy erityisesti tiedonhakuun, tiedonhankintaan ja tietohallintoon.
Myös asiakirjahallinto ja arkistotoimi ovat keskeinen osa informaatiotutkimuksen
opetusta.
Informaatiotutkimuksen laitos
(informaatiotieteiden tdk.): http://www.info.uta.fi/
- informaatiotutkimus
Puheopin laitos (humanistinen tdk.):
http://www.uta.fi/laitokset/puheoppi/
Turun yliopisto (humanistinen tdk.)
Mediatutkimuksen oppiaine on perustettu yhdistämällä
elokuva- ja televisiotieteen (alk. 1991) sekä viestinnän
(alk. 1996) oppiaineet. Turun yliopiston taiteiden tutkimuksen laitokseen
kuuluvan mediatutkimuksen opetus- ja tutkimuskohteena on mediakulttuuri,
johon sisältyvät niin analogiset kuin digitaalisetkin
viestimet, painettu ja audiovisuaalinen joukkoviestintä, elokuva,
televisio, puheviestintä, internet, jne. Mediatutkimuksen pyrkimyksenä
on kouluttaa kriittisiä, laajasti mediakulttuurin kysymyksiin
perehtyneitä asiantuntijoita, jotka voivat sijoittua tutkimus-
ja opetustoiminnan, alan yritysten tai valtionhallinnon palvelukseen.
Taiteiden tutkimuksen laitos
- mediatutkimus: http://www.utu.fi/hum/mediatutkimus/
Vaasan yliopisto (humanistinen tdk.)
Viestintätieteiden laitos perustettiin Vaasan
yliopistoon vuonna 1992. Viestintätieteiden opintoihin kuuluvat
mediatutkimus, multimediaviestintä, tekninen viestintä
ja erikoiskielet. Pääaineessa on kaksi suuntautumisvaihtoehtoa:
viestintätieteiden opinnot sekä viestintätieteiden
ja tietotekniikan yhdistelmä (Giga), jossa pääaineena
on viestintätieteet, mutta puolet pääaineen opinnoista
on tietotekniikkaa.
Viestintätieteiden laitos:
http://www.uwasa.fi/comm/suomi/index.html
- viestintätieteet
Åbo Akademi (ekonomisk-statsvetenskapliga
fakulteten)
Åbo Akademissa on ollut 1970-luvun lopulta
alkaen kirjastotieteen ja informatiikan ruotsinkielistä opetusta.
Vuonna 1982 perustettiin alan professuuri ja samalla oppiaine, josta
valmistuu maistereita.
Institutionen för informationsförvaltning:
http://www.abo.fi/fak/esf/bii/
- informationsförvaltning
Helsingin kauppakorkeakoulu
Kielten ja viestinnän laitos yksi Helsingin
kauppakorkeakoulun (HKKK) opetuksen ja tutkimuksen laitoksista.
Laitos tarjoaa HKKK:n opiskelijoille talouselämän tarpeisiin
suuntautuvan kielten ja viestinnän opiskelu- ja oppimisympäristön.
Viestintäopinnoissa yhdistyvät käytännönläheisyys,
laaja-alaisuus, ajankohtaisuus ja tutkimukseen pohjaava ote. Tavoitteena
on kommunikaatiotaitojen parantaminen, viestintätilanteiden
eritteleminen ja ymmärtäminen sekä talouselämän
viestinnän tutkimuksen edistäminen.
Kielten ja viestinnän
laitos: http://www.hse.fi/FI/units/depts/d/d_2/languages/
- suomen kieli ja viestintä
Taideteollinen korkeakoulu
Laki taideteollisen korkeakoulun perustamisesta
annettiin vuonna 1973; ennen sitä taideteollista koulutusta
oli annettu koulu- ja opistotasoisesti jo 1800-luvun lopulta alkaen.
Korkeakoulu on muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän, taidekasvatuksen
ja taiteen kansainvälinen yliopisto.
Elokuvataiteen osasto:http://www.taik.fi/elo/
- elokuvataide
Graafisen suunnittelun osasto:
http://www.uiah.fi/gso/
- graafinen suunnittelu
Valokuvataiteen osasto:http://www.taik.fi/vto/
- valokuvataide
Medialaboratorio: http://www.mlab.uiah.fi/
- uusi media
alkuun
|