 |
 |
|
7 Viestinnän tutkimuksen alueita Tämä osio koostuu lyhyestä kirjallisesta osuudesta ja opiskelijan omatoimisesta tutustumisesta linkkien välityksellä viestinnän tutkimukseen maailmalla ja Suomessa. Eräs tapa jakaa viestinnän aluetta on kolmijako: puheviestintä, yhteisöviestintä ja joukkoviestintä. Näistä puheviestintä (jota on sanottu myös keskinäisviestinnäksi) operoi yksilöiden tasolla, yhteisöviestintä organisaatioiden tasolla ja joukkoviestintä koko yhteiskunnan sekä kulttuurin tasolla. Kutakin näistä viestinnän alueista vastaa oma viestinnän tutkimuksen lohkonsa. Tämä on vain eräs mahdollinen viestinnän alueen jako, jota kaikki eivät tunnista omakseen. Tässä se kuitenkin toimii viestinnän alaa jäsentävänä. Varsin yleisesti käytetty viestinnän jaottelu on myös seuraava: intrapersonaalinen viestintä, interpersonaalinen viestintä, ryhmäviestintä, organisaatioviestintä, joukkoviestintä, kulttuurien välinen viestintä. Tässä jaottelussa lähdetään yksilön sisäisestä viestinnästä (ajattelu on eräänlaista äänetöntä puhetta) ja edetään yhä laajempiin sosiaalisiin muodostumiin. Jaottelu on sikäli kyseenalainen, että kaikessa viestinnässä on monia tasoja mukana. Puheviestintä -------------------------------------------------------------------------------- Yhteisöviestintä Yhteisöviestintä on työyhteisöjen (yritykset, julkishallinnon organisaatiot, järjestöt) johtamiseen liittyvää ja niiden jäsenten välistä työhön liittyvää keskinäistä kanssakäymistä ja informaation vaihdantaa sekä yhteisön ja sen toimintaympäristön välistä vuorovaikutusta erityisesti tiedottamisen ja suhdetoiminnan näkökulmasta. Yhteisöviestintä tutkii yhteisöjen tiedottamista ja julkisuustyötä sekä viestintää työyhteisöissä ja yhteiskunnan eri organisaatioiden toiminnassa. Opinnoissa perehdytään viestintään organisaatioiden johtamisessa, organisaatioiden sisäiseen yhteydenpitoon, asiakas-, ympäristö- ja yhteiskuntasuhteiden hoitoon (PR-toimintaan) ja viestintäteknologiaan yhteisöviestinnän välineenä ja toimintaympäristönä. Suomalainen termi "yhteisöviestintä" kattaa siis sekä työyhteisön (organisaation) sisäisen viestinnän (organizational communication, personnel communication) että ulkoisen viestinnän (suhdetoiminta, public relations). Työyhteisöjen ja muiden organisaatioiden viestintää tutkivalle ja opettavalle yhteisöviestinnälle on erityisesti yhdysvaltalaisissa korkeakouluissa lukuisia eri vastineita. Tärkeimpiä ovat business communication, corporate communication, management communication, organizational communication sekä public relations. Yhteisöviestinnän lähtökohtana on työyhteisö tai organisaatio. Termi "organisaatio" tulee kreikan sanasta "organon", työkalu tai instrumentti. Organisaatio on siis ikään kuin ihmisistä muodostettu väline, ihmisten järjestynyt yhteenliittymä joidenkin tehtävien suorittamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Organisaatioita on monenlaisia. Yksi mahdollisuus jaotella organisaatioita on erottaa taloudellista tulosta ("voittoa") tavoittelevat ja yleishyödylliset (non-profit) organisaatiot toisistaan. Organisaatiot voivat olla liikeyrityksiä, säätiöitä, julkisia laitoksia jne. Ne voivat olla paikallisia tai kansainvälisiä, pieniä tai valtavan suuria. Organisaatioviestintä on lähtökohdiltaan myöskin "organon" -luonteista: sen tehtävänä on palvella organisaation tavoitteiden saavuttamista. Yhteisöviestintä koskee sekä organisaation sisäistä vuorovaikutusta että organisaation vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa. Vuorovaikutus on kahdensuuntaista, se on viestien lähettämistä, mutta myös toisten kuuntelemista. Yhteisöviestinnän tutkimuksen ja opetuksen kohteena on yhteisön sisäinen ja ulkoinen viestintä, organisaatiota kohtaan tunnetun sisäisen ja ulkoisen luottamuksen seuranta ja luottamuksen parantamisen keinot, ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen, julkisuuskuvat, kriisiviestintä, kampanjointi ja viestintäteknologian soveltaminen organisaation tarpeisiin. Yhteisöviestinnän opinnoissa perehdytään viestintään organisaatioiden johtamisessa, organisaatioiden sisäiseen yhteydenpitoon, ulkoiseen tiedotustoimintaan, asiakas-, ympäristö- ja yhteiskuntasuhteiden hoitoon (PR-toimintaan). Oppiaine valmentaa tiedottajan työhön sekä toimintaan viestinnän johtamis- ja esimiestehtävissä, viestinnän yrittäjänä ja erilaisissa asiantuntijatehtävissä viestinnän tutkimuksen ja viestintäkoulutuksen alalla.
Yhteisöviestinnän perusteet -oppimateriaali,
Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos:
http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/yviperust/
· Öffentlichkeitsarbeit / Public Relations,
Institut für Kommunikations- und Medienwissenschaft der Universität
Leipzig: http://www.uni-leipzig.de/~prkmw/
· International Association of Business
Communicators (IABC):
http://www.iabc.com/
· American Communication Journal: http://www.acjournal.org/ |
|||||||||||||
