5 Viestinnän historiaa

Johdanto ja tiivistelmä
Nonverbaalinen kulttuuri
Puheen kulttuuri
Kirjoituksen kulttuuri
Kirjapainon kulttuuri
Sanomalehdistön historiaa
- Uutiskirjeiden aikakausi 1500-l.
- Valistavan (eliitti)lehdistön aika 1600-1700-l.
- Eliittilehdistö Suomessa
- Poliittisen ja mielipidelehdistön kukoistusaika 1750-1900-
- Poliittinen lehdistö Suomessa
- Kaupallinen lehdistö 1850-
- Jakautuminen laatu- ja sensaatiolehtiin
Lisälukemisto: Vilkaisu aikakauslehdistön vaiheisiin
Lisälukemisto: Välähdys elokuvan historiaa
Sähköisen median historiaa
- Sähkölennätin ja puhelin
- Radio
- Televisio
- Digitaalinen televisio
- Internet
Kohti informaatioyhteiskuntaa?
Tehtäviä
Kirjallisuutta

--------------------------------------------------------------------------------

Tehtäviä jaksoihin nonverbaalinen viestintä, puhe, kirjoittaminen

• Millaiset nonverbaaliset ilmeet ja asennot voisivat olla torjuvia tai suojelevia?
• Selitä miksi sähköpostiviestien sävyn ymmärtämisessä voi tulla väärinkäsityksiä? Miksi on otettu käyttöön hymiöitä: :-) , ; -) , : - o jne.
• Mitä etuja puheviestinnällä on suhteessa kirjoittamiseen? Entä mitä heikkouksia puheella on kirjoitukseen verrattuna?
• Millä tavoin foneettiset aakkoset ja kirjapainotaito ovat lisänneet tiedonvälityksen ja viestinnän demokraattisuutta?

Tehtäviä jaksoon sanomalehdistö

• Mitä sanomalehtiä tilataan eniten kotiseudullasi. Ota selvää mikä niiden poliittinen kanta on, tai ovatko ne sitoumattomia?
• Nykyajan sanomalehti sisältää piirteitä historiallisista vaiheistaan. Ota jokin sanomalehti ja selvitä mikä siinä on perua a) kauppiaiden uutiskirjeistä, b) valistavasta lehdistöstä, c) poliittisesta lehdistöstä ja d) kaupallisesta lehdistöstä.
• Ota jokin aamuisin ilmestyvä sanomalehti (joka yleensä on tyypiltään ns. laatulehti) ja iltapäivälehti (joka on lähempänä sensaatiolehtiä). Vertaa asioiden käsittelyä niissä ja kiinnitä huomiota mm. eroihin tunteisiin vetoamisessa. Millä keinoin juttu saadaan tehtyä tunteisiin vetoavaksi? Onko iltapäivälehden etusivun juttu myös aamulehdessä etusivulla? Miten suuri tila asialle on annettu? Miten otsikoinnin sävyt eroavat toisistaan? Millaisia kuvia on käytetty ja kuinka suuria ne ovat?

Tehtävät lisälukemistoihin (aikakauslehdistö) ja (elokuva) ovat näiden osioiden lopussa.

Tehtäviä jaksoon sähköinen media

• Miten sähkölennätin muutti maailmaa?
• Miksi puhelin ei yleistynyt niin nopeasti kuin matkapuhelimet myöhemmin?
• BBC:n ja YLE:n kaltaiset yleisradioyhtiöt olivat alkuvaiheessa ohjelmapolitiikaltaan koululaitokseen verrattavia valtiollisia sivistyslaitoksia. Kaupalliset radiot taas tarjosivat ja tarjoavat vieläkin viihdettä ja rattoa asiakkailleen. Mitä hyviä ja huonoja puolia on "sivistävässä" ohjelmapolitiikassa? Entä mitä hyviä ja huonoja puolia on kaupallisessa ohjelmapolitiikassa?
• Nykyään radion kanavat on profiloitu istumaan erityyppisille kuluttajille, yleisösegmenteille. Kuuntele Yleisradion Ylen ykköstä, Radio Suomea, Radio Mafiaa ja kaupallisia kanavia. Muodosta käsitys siitä, millainen on kunkin kanavan oletusyleisö. Perustele näkemyksesi.
• Miksi television ns. saippuaoopperat kuten Salatut elämät, Kauniit ja Rohkeat, Kotikatu jne. tuntuvat tuottavan riippuvuutta. Katsojat ovat "koukussa", katsomista ei voi jättää väliin. Miksi näitä katsotaan? Mitä tarpeita nämä ohjelmat palvelevat? Voivatko ohjelmat olla hyödyksi tai haitaksi elämässä?
• Näyttääkö televisio todellisuuden sellaisena kuin se on? Missä suhteessa TV on tällainen "ikkuna maailmaan" ja missä suhteessa taas ei? Jälkimmäistä kantaa eli TV-esityksen rakennettua (konstruoitua) luonnetta voi perustella sillä, että kaikki esitykset koostuvat valinnoista: jotakin on valittu mukaan, jotakin jätetty pois. Luettele ne lukuisat valinnat joita esimerkiksi televisiouutisia tuotettaessa tehdään.
• Mitä uusia mahdollisuuksia digitaalinen televisio avaa verrattuna analogiseen televisioon?
• Mitkä ovat internetin edut ja mitkä taas sen haittapuolia?

Tehtäviä jaksoon informaatioyhteiskunta

• Orwellin dystopisessa tieteiskirjassa "Vuonna 1984", oli "kaukovarjostimia" joilla tarkkailtiin jatkuvasti ihmisten elämää. Missä määrin tämä tarkkailu on arkipäivää tänään? Mitä ikäviä puolia ja mitä hyötyjä siitä on?
• Miksi voidaan sanoa, että elämme sekä informaatioyhteiskunnassa että tietoyhteiskunnassa?
• Milloin informaatioyhteiskunnan taloudellisen ja ammattirakenteellisen määritelmän mukaan voidaan katsoa, että on siirrytty informaatioyhteiskuntaan.
• Manuel Castells katsoo että myös geeniteknologia on yksi osa kapitalismin informationaalista kehitysmuotoa. Käsitelläänkö geeniteknologiaa julkisuudessa jotenkin eri tavoin kuin mikroelektroniikkaa (tietokoneet jne.)? Minkälaisia puhetapoja on olemassa geeniteknologiasta ja mikroelektroniikasta?
• Etätyö olisi teknisesti mahdollista. Mitkä seikat estävät tai hidastavat etätyön yleistymistä? Mitkä ovat etätyön hyvät ja huonot puolet?