Tieteen kieli

Tieteen metaforat

Tieteellisten tekstien metaforat kertovat usein paljonkin tekstin tekijän sitoumuksista. Metaforiahan on luonnehdittu kulttuurin pikakirjoitukseksi, joissa tiivistyvät kulttuuriset "itsestäänselvyydet". Metaforat on siis syytä ottaa vakavasti - kyse ei ole vain sanoilla leikittelystä, vaan valinnoista - aina voisi valita toisin.

Sara Heinämaan (1991) mukaan yksi suosituimmista tietämiseen ja ajattelutoimintaan liitetyistä metaforista on ollut mekaaninen kone. Etenkin 1900-luvulla ajattelua ja muita mentaalisia toimintoja on kuvattu erilaisten automaattien avulla. Vahva tiedontuottamiseen liittyvä metafora on myös synnyttäminen - tosin jonkinlaisella symbolisella tasolla.

Tunnettuja tiedon ja tietämisen metaforisointeja ovat erilaiset katsomiseen ja näkemiseen liittyvät ilmaisut, esimerkiksi sellaiset kuin 'Ei usko ennen kuin näkee' tai 'Tarkemmin tarkastellen'. Näkemiseen mieltyy siis paitsi mielihyvä, tirkistely, myös rationaalisuus ja ajattelu. Kiintoisaa katse-metaforassa on, että se tuo tavallaan esiin tutkivan subjektin: katsehan on aina jonkun katse, silmät jonkun silmät. Katseen laatu kertoo myös valtasuhteesta: onko se esimerkiksi tirkistelevä katse, tilan hallintaan pyrkivä panorama-katse vai tulevaisuuteen luotaava katse.

Lue lisää:
Heinämaa, Sara. Huomioita ajattelun ja tiedon kuvastosta. Tiede ja edistys 16(1991) : 2 , s. 92-100.
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/oppimiskeskus/
verkkoaineisto/yht/heinamaa.pdf

Erkki Karvonen: Tieteen metaforat ja Viestinnän metaforia (Johd. Viestintätieteisiin -oppimateriaalista)