Tutkimustaidot

Artikkeleiden analyysiä

Tieteellisten aikakauslehtien artikkelit ovat antoisia paitsi tiedonlähteinä, myös tieteellisten pelisääntöjen opettelun kannalta. Luonteeltaanhan ne ovat yleensä eräänlaisia pienoistutkimuksia, joten niistä voi oppia - sekä hyvässä että pahassa - tieteellisen kirjoittamisen tapoja.

Merja Kinnusen (2003) mukaan artikkelin muodollisen rakenteen voi tiivistää yksinkertaisesti aloitukseen, käsittelyyn ja lopetukseen. Aloituksen tehtävänä on herättää lukijan mielenkiinto ja antaa eväitä tekstin luentaan. Lukijan mielenkiinnon voi herättää esimerkiksi arkisen tarinan avulla. Aloituksen tulee sisältää seuraavat elementit: 1) käsiteltävän aiheen esittely, näkökulma ja tutkimuskysymys, 2) ongelman, ristiriidan jne. paikantaminen, 3) ongelman ratkaisemisen keinot ja 4) selostus siitä, miten artikkeli etenee.

Käsittelyosa rakentuu aloituksessa esitettyjen lupausten ympärille. Kirjoittajalla on valta päättää, mitkä ja keiden tekstit hän ottaa mukaan omaansa ja millä tavalla. Aiempaan tutkimukseen viitataan silloin, kun ne auttavat alussa esitetyn kysymyksen ratkaisussa, tekstin kuljettamisessa ja lukijan vakuuttamisessa. Käsittelyosaan kuuluu myös käytettyjen metodien esittely. Merja Kinnusen mukaan laajat katsaukset kansainvälisiin tutkimuksiin voivat hukuttaa alleen sen mielenkiintoisen kysymyksen, mitä uutta tämän aineiston analyysi tuo esiin aiempiin tutkimuksiin nähden. Aiempi tutkimus ei saa olla pelkästään kritiikin kohteena tai vain vastaamassa alussa esitettyyn kysymykseen. Lukijalla on oikeus seurata käytettyjä päättely- ja tulkintasääntöjä.

Lopetuksen tehtävä on viimeistään vakuuttaa lukija kirjoituksen merkityksestä. Sen tulee auttaa lukijaa jäsentämään, tiivistämään ja arvioimaan artikkelin sisältöjä ja tuloksia. Alussa esitettyyn kysymykseen on vastattava ja pyrittävä säilyttämään lukijan mielenkiinto aihepiiriä kohtaan vielä artikkelin lukemisen jälkeenkin. Kinnusen mukaan voimme aina kirjoittajina kysyä, kirjoitanko viholliselle vai ystävälle, kilpailijalle vai kollegalle, tieteenalalle vai instituutiolle, erityisyleisölle vai laajalle yleisölle, alistetuille vai alistajille jne, ja miten nämä valinnat vaikuttavat kirjoitustyyliin.

Lähde: Merja Kinnunen: Artikkelin kirjoittaminen. Teoksessa Kinnunen & Löytty (toim.): Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino 2003.

Artikkelin rakenteen analysointi