Valinnat

Aineiston keruuseen liittyvät valinnat

Sirkka Hirsjärvi (1997) on kirjannut kymmenen tärkeää aineiston
keruuseen liittyvää käytännön seikkaa. Kannattaa uhrata aikaa ja
miettiä etukäteen:

1. Kerätäänkö aineisto itse vai onko olemassa jo valmiita aineistoja?
2. Mikä on tai ketkä ovat tutkimuksen kohteena?
3. Minkälainen aikaulottuvuus tarvitaan, jotta ongelmiin saataisiin
kelvollinen vastaus?
4. Jos aineisto kerätään itse, on valittava metodi tai metodit.
5. On hankittava koulutus siihen, miten valittua metodia käytetään tai
sovelletaan.
6. On päätettävä, miten tutkittavat valitaan ja miten paljon
tutkittavia tarvitaan.
7. On suunniteltava, miten tutkittavat tavoitetaan, miten heiltä
pyydetään suostumus jne.
8. On päätettävä, keiden kanssa on neuvoteltava järjestelyistä.
9. On hankittava tarvittavat materiaalit ja laitteet.
10. On laskettava kustannukset.

Aineiston koko ja edustavuus on mietittävä ajankäytön kannalta
tarkkaan. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa voidaan toisinaan pyrkiä
tavoittamaan kaikki tutkittavat. Se ei ole usein kuitenkaan
mahdollista, vaan tutkija määrittelee perusjoukon ja tästä joukosta
edustavan otoksen. Otanta voidaan tehdä monin eri tavoin: puhutaan
satunnaisotannasta, systemaattisesta otannasta, ositetusta otannasta
ja ryväsotannasta.

Kvalitatiivisesti painottuneessa tutkimuksessa tutkimuskohteen koot
vaihtelevat suuresti; toisinaan aineistoksi riittää esim. yksi
haastattelu. Toisinaan aineiston kokoa ei päätetä etukäteen, vaan sen
koko katsotaan riittäväksi, kun aineistossa alkavat kertautua samat
asiat. Aineiston riittävyydestä puhutaan saturaatio-käsitteen avulla.

Kerätyn aineiston käsittelyyn kuuluvat myös tietojen tarkistus,
täydentäminen ja aineistojen järjestäminen hallittavaan muotoon.