|
Valinnat
Määrällinen vai
laadullinen?
Yksi keskeinen valinta
tutkimuksen teossa on valinta määrällisen
ja
laadullisen tutkimusotteen välillä,
vaikka jyrkkä jako kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen
tutkimukseen onkin viime vuosina asetettu kyseenalaiseksi.
Monet metodiset ratkaisut eivät enää
ole itsestään selvästi luokiteltavissa
kummankaan tyypin edustajaksi tai tutkimuksessa
hyödynnetään monenlaisia lähestymistapoja.
(Alasuutari 1999.)
Määrällinen eli kvantitatiivinen
tutkimus perustuu aineiston
mitattavissa olevien suhteiden tarkasteluun. Aineistoista
rakennetaan
erilaisia muuttujia ja luokituksia mittaamista
varten. Kvantitatiivinen tutkimus hyödyntää
suuria aineistoja, edustavia otoksia ja tilastollisia
menetelmiä aineiston analyysissä. Toisinaan
tutkimuksessa käytetään myös
koe- ja vertailuryhmiä sekä testimuuttujia.
Kvantitatiivisessa tutkimuksessa pyritään
suureen yleistettävyyteen. Tutkijan osuutta
tutkimustuloksissa ei yleensä pidetä
kovinkaan merkittävänä. Esimerkiksi
jonkin viestimen käyttäjätutkimuksessa
tutkimusaineisto voitaisiin hankkia strukturoidulla
kyselylomakkeella.
Suuri osa viestintätieteellistä tutkimusta
on laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta,
jossa aineistot ovat usein pieniä määrällisiin
tutkimuksiin verrattuna. Tutkimuksessa pyritään
tarkastelemaan jotakin ilmiötä läheltä,
havaitsemaan erilaisia vivahteita ja erilaisia
tulkintamahdollisuuksia. Tutkijan osuus tehtäviin
tulkintoihin tuodaan usein enemmän tai vähemmän
eksplisiittisesti esiin. Kvalitatiivisesti orientoitunut
tutkija voisi käyttää jonkin viestimen
käyttäjätutkimuksessa aineistonaan
esimerkiksi strukturoimatonta käyttäjähaastattelua.
Pertti Alasuutarin (3. uud.p. 1999) mukaan laadullinen
tutkimus
sisältää kaksi perusvaihetta: 1)
havaintojen pelkistämisen ja 2)
arvoituksen ratkaisemisen. Jaottelu on analyyttinen,
sillä käytännössä vaiheita
ei voi pitää toisistaan erillään.
Myös kvalitatiivisesti orientoitunut tutkija
pyrkii yleistettävyyteen: tutkimuksessa pyritään
muotoilemaan sääntöjä ja sääntörakenteita
ja tulkitsemaan tuloksia yleistettävällä
tavalla. Tulkintavaiheessa tutkijan tulisi kysyä
mitä kerrotaan -kysymyksen lisäksi miten
kerrotaan sekä pyrkiä miksi -kysymysten
avulla itsestäänselvyyksien taakse.
Tässä mielessä tutkimus eroaa olennaisesti
selvityksestä, jossa ei yleensä tulkita,
vaan raportoidaan esimerkiksi puolueiden kannatuksesta.
Miksi –kysymyksiä on Alasuutarin mukaan
hyvä tehdä pitkin tutkimuksen
kulkua ja niitä voi pyrkiä tuottamaan
esimerkiksi seuraavien
strategioiden avulla:
1) kulttuurien välinen vertailu
2) ristiriita muihin tutkimuksiin
3) suhde julkiseen diskurssiin
4) hiljaisuuksien etsiminen
5) aineiston sisäiset ristiriitaisuudet
6) normien etsiminen
7) analogioiden ja kattokäsitteiden etsiminen
(Alasuutari 1999, 218-230)
Määrällinen
tutkimus
Menetelmäopetuksen valtakunnallinen
tietovaranto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
FSD, Tampereen yliopisto
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/intro.html
Verkkokoulu tilastomenetelmiin,
Tilastokeskus
http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/
Kvantitatiivinen metodologia
verkossa, Helsingin yliopisto
https://www.edu.helsinki.fi/svy/kvanti/perusteet/index.htm
Maarit Valtari: SPSS-opas
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/stat/opas.htm
Laadullinen tutkimus
Retoriikasta etnografiaan.
Laadulliset tutkimusmenetelmät yhteiskuntatieteissä.
Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
http://www.valt.helsinki.fi/yleope/kvali/
Pentti Routio: Tuote ja tieto.
Tuotteiden tutkimuksen ja kehittämisen opas.
Taideteollinen korkeakoulu
http://www2.uiah.fi/virtu/materiaalit/tuotetiede/100_tutkimusmen.html
QualPage: resources for qualitative
research
http://www.qualitativeresearch.uga.edu/QualPage/
Qualitative data processing.
UK Data Archive
http://www.qualidata.essex.ac.uk/docs/dataprocess.pdf
Atlas.ti – laadullisen
aineiston tietokoneohjelman kevyet käyttöohjeet.
Opetusteknologiakeskus, Joensuun yliopisto
http://optek.joensuu.fi/koulohj/oppimat/atlasti/index.htm
|
