Etusivu
Tieto
Tiede
Viestintätieteet
Käytännöt
 
 
 
  TIEDE
       
 
 
 
 
 
 
 
   
   
 
 
 
   Tieteen pelisääntöjä

>Tiede > Tieteen pelisääntöjä

Tieteen pelisääntöjä

Tieteen tekoa ohjaa lukuisa joukko näkyviä tai vähemmän näkyviä pelisääntöjä, joista eksplisiittisimmät liittyvät hyviin tapoihin ja eettisiin kysymyksiin.

Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu, että tutkijat ja tieteelliset asiantuntijat:
1. noudattavat tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja, se on, rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa;
2. soveltavat tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinnan menetelmiä, tutkimus- ja arviointimenetelmiä ja toteuttavat tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta tutkimuksensa tuloksia julkaistessaan;
3. ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat näiden työtä ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessaan ja sen tuloksia julkaistessaan

Hyvän tieteellisen käytännön mukaista on edelleen, että
4. tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yksityiskohtaisesti ja tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla;
5. tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, osuus tekijyydestä, vastuut ja velvollisuudet sekä tutkimustulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevat kysymykset on määritelty ja kirjattu kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijan rekrytoimista ryhmään;
6. rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet ilmoitetaan tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tutkimuksen tuloksia julkaistaessa; ja että
7. noudatetaan hyvää hallintokäytäntöä ja henkilöstö- ja taloushallintoa.

Tutkijan ammattietiikalla tarkoitetaan eettisiä periaatteita, sääntöjä, normeja, arvoja ja hyveitä, joita tutkijan tulisi noudattaa harjoittaessaan omaa ammattiaan. Juhani Pietarisen (ks. www.minedu.fi/julkaisut/1luku.html) mukaan tutkijan ammattitaidon vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää sitä, että hän pystyy seuraamaan oman alansa kehitystä ja välittämään sen tuloksia muille. Tutkijalta odotetaan myös uuden, alan tutkimusta edistävän informaation tuottamista. Ammattitaidon hankkimisessa tutkija joutuu suorittamaan valintoja, joihin liittyy eettisiä kysymyksiä.

Vaatimuksia tutkijalle
1. Älyllisen kiinnostuksen vaatimus: Tutkijan on oltava aidosti kiinnostunut uuden informaation hankkimisesta.
2. Tunnollisuuden vaatimus: Tutkijan on paneuduttava tunnollisesti alaansa, jotta hänen hankkimansa ja välittämänsä informaatio olisi niin luotettavaa kuin mahdollista.
3. Rehellisyyden vaatimus: Tutkija ei saa syyllistyä vilpin harjoittamiseen.
4. Vaaran eliminoiminen: Sellaisesta tutkimuksesta tulee pidättäytyä, joka voi tuottaa kohtuutonta vahinkoa.
5. Ihmisarvon kunnioittaminen: Tutkimuksen tekeminen ei saa loukata ihmisarvoa yleisesti eikä kenenkään ihmisen tai ihmisryhmän moraalista arvoa.
6. Sosiaalisen vastuun vaatimus: Tutkijan tulee osaltaan vaikuttaa siihen, että tieteellistä informaatiota käytetään eettisten vaatimusten mukaisesti.
7. Ammatinharjoituksen edistäminen: Tutkijan tulee toimia tavalla, joka edistää tutkimuksen tekemisen mahdollisuuksia.
8. Kollegiaalinen arvostus: Tutkijoiden tulee suhtautua toisiinsa arvostavasti, ei vähättelevästi.

Hyvää tieteellistä käytäntöä loukkaavaat piittaamattomuus ja vilppi. Näitä ei pidä sekoittaa oikeisiin arviointi- ja tulkintaerimielisyyksiin. Piittaamattomuus ja vilppi voivat ilmetä sekä itse tutkimuksen teossa että tutkimustulosten ja johtopäätösten esittämisessä. Piittaamattomuudeksi luetaan esimerkiksi muiden tutkijoiden osuuden vähättely, käytettyjen menetelmien huolimaton raportointi ja samojen tulosten julkaiseminen uusina useita kertoja. Vilppiä taas on väärien tietojen levittäminen, plagiointi, vääristely ja harhauttaminen.

Asiantuntijaelimenä tutkimuseettisissä asioissa toimii Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Se tekee esityksiä ja antaa lausuntoja tutkimuseettisistä lainsäädäntö- ja muista kysymyksistä sekä tekee aloitteita tutkimusetiikan edistämiseksi.

Kari Kaipainen: Akateemisen opetuksen ja opiskelun etiikka 2000-luvun
kontekstissa
http://www.oulu.fi/Pf2004/Tyopajatiedot/8.Kouluttajan%20etiikasta.pdf

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Tutkimuseettinen neuvottelukunta
http://www.pro.tsv.fi/tenk/htkfi.pdf

Salla Lötjönen (toim.): Tutkijan ammattietiikka. Opetusministeriön Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston julkaisusarja
http://www.minedu.fi/julkaisut/sisalto.html

Suomen Akatemian tutkimuseettiset ohjeet
http://www.aka.fi/modules/upndown/download_upndownfile.asp? id=22884C012FAC4F6E8D68018C2679B2F8&itemtype=UPNDOWNFILE

Tutkimusetiikkaa ja lakipykäliä, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto FSD
http://www.fsd.uta.fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html

Tutkittavien informointi. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto FSD
http://www.fsd.uta.fi/laki_ja_etiikka/keruuohjeet.html