| Tieteen tehtäviä
ja ihanteita
Hannu Uusitalo (1991, 35)
luettelee tieteen tehtäviä seuraavasti:
Tieteen tehtävänä
on ensinnäkin paljastaa kohdeilmiöitä
koskevia tosiasioita eli kuvata niitä. Kuvaus
pyrkii vastaamaan kysymykseen mitä tai miten.
Mitä Venäjää koskevia asioita
Suomen mediassa esiintyy ja millaisena Venäjä
näissä jutuissa esitetään?
Kuvaustehtävään kuuluu myös
riippuvuuksien kuvaaminen: miten yrityksen kannattavuus
ja mainostamiseen uhratut varat ovat yhteydessä
keskenään?
Toiseksi tiede pyrkii selittämään
ja ymmärtämään kuvaamiaan
ilmiöitä eli vastaamaan kysymykseen
miksi. Selittämisen kohteena voi olla tietty
tapahtuma, tapahtumaketju tai havaittu säännönmukaisuus.
Miksi väkivaltauutisten määrä
on voimakkaasti lisääntynyt 1990-luvulta
alkaen?
Kolmas tieteen tavoite on
ennustaminen. Jos talouskasvu pienenee X prosenttiyksikköä,
niin työttömien määrä
kasvaa Y tuhannella.
Neljänneksi tutkimus
pyrkii rakentamaan kohdetta kuvaavia käsitteitä
ja teorioita sekä punnitsemaan teorioiden
ansioita ja puutteita. Käsitteillä todellisuutta
luokitellaan jossakin suhteessa, asioita erotellaan
toisistaan (esim. massakulttuuri vs. taide). Teoriasta
antaa esimerkin ns. agenda
setting -teoria. Sen mukaan ihmisten mielessä
ja keskusteluissa aiheiden painoarvo määräytyy
median painotusten mukaisesti. Media voisi näin
määrätä mistä ihmiset
puhuvat, mutta ei niinkään sitä
mitä mieltä he noista aiheista ovat.
Viidenneksi tutkimus tähtää
sovellutuksiin ja toimenpidesuosituksiin. Jos
median väkivaltaviihteen voidaan osoittaa
aiheuttavan mielenterveysongelmia pienille lapsille,
niin nämä ohjelmat suositellaan sijoitettavaksi
myöhäiseen iltaan.
Tieteen ajatellaan paljastavan
jotain "syvempää" ja normaalisti
piiloon jäävää todellisuuden
rakenteesta. On kuitenkin muistettava, että
eri tavoin "luotaamalla" todellisuus
vastaa eri tavoin, ja siksi tutkimuskysymysten
ja -menetelmien valinnalla on paljon vaikutusta
siihen, millaista tietoa tieteet tuottavat. Yhdeksi
tieteen ihanteeksi onkin mainittu tavoite esittää
todellisuutta sellaisena kuin se todella on, eikä
sellaisena kuin sen haluttaisiin olevan tai sen
pitäisi olla. Yhteiskuntatieteissä ei
kuitenkaan aina rajoituta kuvaamaan yhteiskunnallista
tilannetta tai ongelmaa, vaan tiede pyrkii myös
muuttamaan maailmaa.
Pohtia voi myös, pitääkö
tieteen vain tukea jotakin käytäntöä
vai pitäisikö tieteen olla tarpeen vaatiessa
myös kriittinen omaa käytäntöään
kohtaan? Entä pitääkö tieteen
ottaa vallitsevat yhteiskunnalliset käytännöt
annettuina vai pitäisikö tieteen pyrkiä
kehittämään parempaa maailmaa?
Tuen ja kritiikin ei tarvitse olla toistensa vastakohtia.
Taiteessakin kritiikki kannustaa tekemään
parempia töitä.
Tanja
Kähkönen: Turistista tutkijaksi?
http://www.oulu.fi/Pf2004/Tyopajatiedot/Tyopaja2.pdf
Koulutus ja tutkimus 2003-2008.
Opetusministeriön kehittämissuunnitelma
http://www.minedu.fi/opm/koulutus/asiakirjat/kehittamissuunnitelma041203.pdf
Koulutuksen ja tutkimuksen
tietostrategia. Opetusministeriön tietoyhteiskuntaohjelma
http://www.minedu.fi/tietostrategia/tietostrategia.html
|
