Tieto on pohjimmiltaan muistijälkiä

Ajatellaanpa numerolukolla suljettua kassakaappia, joka sinun pitäisi avata. Mahdollisia numeroyhdistelmiä on kymmeniä miljoonia. Ilman tietoa oikeasta numeroyhdistelmästä, joutuisit kokeilemaan systemaattisesti kaikkia yhdistelmiä, jolloin aikaa kaapin aukaisemiseen kuluisi 12 tuntia päivässä työskentelemällä pahimmassa tapauksessa 50 vuotta, koko elämäntyö! Mutta jos satutkin tietämään oikean numeroyhdistelmän: silloin kaappi aukenee muutamassa sekunnissa. Tieto siis säästää aikaa ja työtä, siis rahaa.

Tai ajattele, että henkilön pitäisi löytää herra X käytävältä, jossa on 1000 nimetöntä ovea. Ilman tietoa kaikki mahdollisuudet olisi kokeiltava työtä ja aikaa vievällä tavalla. Mutta jos henkilölle kerrotaan, että X löytyy 666. huoneesta täältä lukien, henkilö voi sulkea pois 999 väärää mahdollisuutta. Tällaisesta tiedosta on suuri apu; sitä suurempi mitä enemmän vaihtoehtoja on olemassa.

Oletetaan, ettei kukaan tietäisi keitä noiden tuhannen oven takana asuu. Tällöin olisi tavallaan tieteellistä perustutkimusta selvittää järjestelmällisesti jokaisen oven takana olevan henkilön nimi ja laatia näin todellisuutta vastaava malli. Peruskartoituksen tekeminen voidaan jakaa tiedeyhteisölle. Jos vaikka numeroyhdistelmien kokeilu-urakka jaettaisiin tuhansille tutkijoille, ongelma ratkeaisi nopeasti, etenkin jos tutkijat viestivät toisilleen aina kun jokin numero osuu kohdalleen ja muut voivat jatkaa saavutettujen edistysaskelien pohjalta. Näin tieteessä periaatteessa toimitaankin.

Esimerkkien pohjalta huomataan, että tieto on jotakin toimijan hallussa olevaa. Tieto on "muistijälki" joko henkilön muistissa tai jossakin ulkoisessa muistissa, kuten kirjoituksessa tai tietokoneen levykkeellä. Muistijäljen sijaan voidaan sanoa, että kyse on merkkijonoista tai ylipäänsä materian tietystä järjestyksestä, rakenteesta, johon on kuvautunut tai kuvattu kohdatun maailman ominaisuuksia. Aistien kautta muistiimme rekisteröityy tietoja siitä, miten asiat liittyvät yhteen ja mitä seuraa kun tehdään näin tai noin. Kokemustieto on tulkittavissa kielen käsitteiksi ja edelleen viestittävissä toisille henkilöille. Tieto jollakin tapaa "vastaa" todellisuutta, niin että sen avulla voi toimia menestyksekkäästi maailmassa. Tieto voi olla maailman kuva tai kuvaus, mutta yhtä hyvin tieto voi vastata maailmaa siten kuin avain sopii lukkoon. Kognitiivinen tieto ei ole ainoa tiedon laji, vaan voidaan ajatella että esimerkiksi immuunipuolustusjärjestelmällämme on tietoa viruksista, jotta ne voidaan tunnistaa ja tuhota.