Valinnat

Määrällinen vai laadullinen?

Yksi keskeinen valinta tutkimuksen teossa on valinta määrällisen ja
laadullisen tutkimusotteen välillä, vaikka jyrkkä jako kvantitatiiviseen ja kvalitatiiviseen tutkimukseen onkin viime vuosina asetettu kyseenalaiseksi. Monet metodiset ratkaisut eivät enää ole itsestään selvästi luokiteltavissa kummankaan tyypin edustajaksi tai tutkimuksessa hyödynnetään monenlaisia lähestymistapoja. (Alasuutari 1999.)

Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus perustuu aineiston mitattavissa olevien suhteiden tarkasteluun. Aineistoista rakennetaan erilaisia muuttujia ja luokituksia mittaamista varten. Kvantitatiivinen tutkimus hyödyntää suuria aineistoja, edustavia otoksia ja tilastollisia menetelmiä aineiston analyysissä. Toisinaan tutkimuksessa käytetään myös koe- ja vertailuryhmiä sekä testimuuttujia. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa pyritään suureen
yleistettävyyteen. Tutkijan osuutta tutkimustuloksissa ei yleensä pidetä kovinkaan merkittävänä. Esimerkiksi jonkin viestimen käyttäjätutkimuksessa tutkimusaineisto voitaisiin hankkia strukturoidulla kyselylomakkeella.

Suuri osa viestintätieteellistä tutkimusta on laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta, jossa aineistot ovat usein pieniä määrällisiin tutkimuksiin verrattuna. Tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan jotakin ilmiötä läheltä, havaitsemaan erilaisia vivahteita ja erilaisia tulkintamahdollisuuksia. Tutkijan osuus tehtäviin tulkintoihin tuodaan usein enemmän tai vähemmän
eksplisiittisesti esiin. Kvalitatiivisesti orientoitunut tutkija voisi käyttää jonkin viestimen käyttäjätutkimuksessa aineistonaan esimerkiksi strukturoimatonta käyttäjähaastattelua. Pertti Alasuutarin (3. uud.p. 1999) mukaan laadullinen tutkimus sisältää kaksi perusvaihetta: 1) havaintojen pelkistämisen ja 2)
arvoituksen ratkaisemisen. Jaottelu on analyyttinen, sillä käytännössä vaiheita ei voi pitää toisistaan erillään. Myös kvalitatiivisesti orientoitunut tutkija pyrkii yleistettävyyteen: tutkimuksessa pyritään muotoilemaan sääntöjä ja sääntörakenteita ja tulkitsemaan tuloksia yleistettävällä tavalla. Tulkintavaiheessa tutkijan tulisi kysyä mitä kerrotaan -kysymyksen lisäksi miten kerrotaan sekä pyrkiä miksi -kysymysten avulla itsestäänselvyyksien
taakse. Tässä mielessä tutkimus eroaa olennaisesti selvityksestä,
jossa ei yleensä tulkita, vaan raportoidaan esimerkiksi puolueiden
kannatuksesta.

Miksi –kysymyksiä on Alasuutarin mukaan hyvä tehdä pitkin tutkimuksen
kulkua ja niitä voi pyrkiä tuottamaan esimerkiksi seuraavien
strategioiden avulla:
1) kulttuurien välinen vertailu
2) ristiriita muihin tutkimuksiin
3) suhde julkiseen diskurssiin
4) hiljaisuuksien etsiminen
5) aineiston sisäiset ristiriitaisuudet
6) normien etsiminen
7) analogioiden ja kattokäsitteiden etsiminen
(Alasuutari 1999, 218-230)

Määrällinen tutkimus

Menetelmäopetuksen valtakunnallinen tietovaranto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto FSD, Tampereen yliopisto
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/intro.html

Verkkokoulu tilastomenetelmiin, Tilastokeskus
http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/

Kvantitatiivinen metodologia verkossa, Helsingin yliopisto
https://www.edu.helsinki.fi/svy/kvanti/perusteet/index.htm

Maarit Valtari: SPSS-opas
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/stat/opas.htm

Laadullinen tutkimus

Retoriikasta etnografiaan. Laadulliset tutkimusmenetelmät yhteiskuntatieteissä. Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
http://www.valt.helsinki.fi/yleope/kvali/

Pentti Routio: Tuote ja tieto. Tuotteiden tutkimuksen ja kehittämisen opas. Taideteollinen korkeakoulu
http://www2.uiah.fi/virtu/materiaalit/tuotetiede/100_tutkimusmen.html

QualPage: resources for qualitative research
http://www.qualitativeresearch.uga.edu/QualPage/

Qualitative data processing. UK Data Archive
http://www.qualidata.essex.ac.uk/docs/dataprocess.pdf

Atlas.ti – laadullisen aineiston tietokoneohjelman kevyet käyttöohjeet. Opetusteknologiakeskus, Joensuun yliopisto
http://optek.joensuu.fi/koulohj/oppimat/atlasti/index.htm