|
Filosofiasta erillisiksi opeiksi Antiikin Kreikan filosofit eli "totuudenrakastajat" tarkastelivat laaja-alaisesti kaikkia mahdollista matematiikasta, fysiikasta, ihmisen anatomiasta ja eläinten lajipiirteistä runouteen, puhetaitoon, teatteriin. Sittemmin tästä perinteestä on eriytynyt omiksi tieteikseen suuri joukko erillisiä tieteitä, muun muassa viestintätieteet. Eriytymistä on myös kritisoitu siksi, että toisinaan tutkijat eivät pysty kunnolla ymmärtämään toisten tieteiden piirissä puhuttua asiantuntijakieltä ja kapea-alaisuus voi tuottaa kovin yksipuolisen näkemyksen maailmasta. Toisaalta nykyään suositaan yhä enemmän monitieteisiä tutkimusryhmiä. Viestintätieteiden kytkentä käytännön taitojen kanssa on usein selkeä, mikä näkyi aiemmin siinä, että tiedon aloja kutsuttiin opeiksi: esimerkiksi sanomalehtiopiksi, puheopiksi ja kirjasto-opiksi. Voidaan ajatella, että tiede muodostuu jonkin ammatinharjoituksen puitteissa kerätystä hyödyllisestä kokemustiedosta ensin käytännönläheiseksi "opiksi" ja sitten tieteeksi, jossa tehdään teoreettisia yleistyksiä. Viestintätieteissä on erotettu mm. seuraavia
tutkimustraditioita - Sosiaalipsykologinen perinne: viestintä henkilöiden
välisenä Lue lisää:
Craig, Robert T. (1999). Communication theory as a field. |