|
Filosofiasta erillisiksi opeiksi
Antiikin
Kreikan filosofit eli "totuudenrakastajat"
tarkastelivat laaja-alaisesti kaikkia mahdollista
matematiikasta, fysiikasta, ihmisen anatomiasta
ja eläinten lajipiirteistä runouteen,
puhetaitoon, teatteriin. Sittemmin tästä
perinteestä on eriytynyt omiksi tieteikseen
suuri joukko erillisiä tieteitä, muun
muassa viestintätieteet. Eriytymistä
on myös kritisoitu siksi, että toisinaan
tutkijat eivät pysty kunnolla ymmärtämään
toisten tieteiden piirissä puhuttua asiantuntijakieltä
ja kapea-alaisuus voi tuottaa kovin yksipuolisen
näkemyksen maailmasta. Toisaalta nykyään
suositaan yhä enemmän monitieteisiä
tutkimusryhmiä.
Viestintätieteiden
kytkentä käytännön taitojen
kanssa on usein selkeä, mikä näkyi
aiemmin siinä, että tiedon aloja kutsuttiin
opeiksi: esimerkiksi sanomalehtiopiksi, puheopiksi
ja kirjasto-opiksi. Voidaan ajatella, että
tiede muodostuu jonkin ammatinharjoituksen puitteissa
kerätystä hyödyllisestä kokemustiedosta
ensin käytännönläheiseksi
"opiksi" ja sitten tieteeksi, jossa
tehdään teoreettisia yleistyksiä.
Viestintätieteissä
on erotettu mm. seuraavia tutkimustraditioita
(Robert Craig: Mapping the Territory of Communication,
1999,
mukaillen):
- Sosiaalipsykologinen perinne:
viestintä henkilöiden välisenä
vuorovaikutuksena.
- Kyberneettinen perinne: viestintä informaation
siirtona ja
käsittelynä.
- Retoriikan perinne: viestintä taitavana
kohdeyleisöjen
puhuttelemisena, vakuuttamisena, suostutteluna.
- Semioottinen perinne: viestintä merkkivälitteisenä
merkitysten
jakamisen prosessina.
- Sosio-kulttuurinen perinne: viestintä sosiaalisen
todellisuuden
esittämisenä ja luomisena.
- Kriittinen perinne: viestintä epätasa-arvoisuuden
ja vallan epätasaisen jakautumisen tuottamisena.
- Fenomenologinen perinne: viestintä mielen
antona oman elämismaailman toimille ja kokemuksille.
- Eettinen perinne: viestintä hyvää
yhteiskuntaa ja oikeudenmukaisuutta
tuottavana vastuullisena toimintana.
Lue
lisää:
Craig, Robert T. (1999). Communication theory
as a field.
Communication Theory, 9(2), 199-161.
http://www.colorado.edu/communication/meta-
discourses/Bibliography/Craig%20(1999)/tables.html
|
